Toimijoiden roolit

Valtiovarainministeriö ja sisäministeriö toimivat vastuuministeriöinä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä. Keskeisiä muita työhön osallistuvia ministeriöitä ovat oikeusministeriö, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Valtiovarainministeriö vastaa rahanpesulaista, annettavista säädöksistä ja kansallisen rahanpesun riskiarviosta. Valtiovarainministeriön vastuulla on myös koordinoida kansainvälisiä rahanpesuasioita kansallisella tasolla.

Sisäministeriö vastaa rahanpesun selvittelykeskuksesta annetusta laista ja annettavista säädöksistä sekä terrorismin rahoittamisen kansallisen riskiarvion laadinnasta. Sisäministeriö vastaa lisäksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian alaisesta toimenpidesuunnitelmasta.

Ulkoministeriö vastaa YK:n ja EU:n finanssipakotteiden täytäntöönpanon koordinoinnista Suomessa.

EU:n yhteistyö rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä

 Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevia asioita ja lainsäädäntöä käsitellään EU:ssa talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa (Ecofin-neuvosto) sekä Euroopan parlamentin talous- ja raha-asiain valiokunnassa (ECON-valiokunta).

Valtiovarainministeriö osallistuu EU:n rahoituspalvelukomitean sekä talous- ja rahoituskomitean kokouksiin, jotka käsittelevät muun muassa rahanpesua ja terrorismin rahoittamisen estämistä strategisella tasolla. Kyseiset komiteat myös valmistelevat Ecofin-neuvoston käsiteltäväksi meneviä asioita.

EU on parhaillaan uudistamassa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen lainsäädäntöä sekä valvonta- ja yhteistyörakenteita. Ecofin-neuvosto hyväksyi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella strategiset painopisteet, ja komissio julkaisi toukokuussa 2020 niiden toimintasuunnitelman niiden toimeenpanosta. Komission odotetaan julkaisevan uudistusta koskeva lainsäädäntöehdotuksen vuoden 2021 alkupuolella.

Kansainvälinen yhteistyö ja suositusten anto

Talousjärjestö OECD:n yhteydessä toimii rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä (FATF, Financial Action Task Force). Toimintaryhmä tekee kansainvälistä yhteistyötä rahanpesun sekä terrorismin ja joukkotuhoaseiden rahoittamisen estämiseksi. Suomi on ollut ryhmän jäsen vuodesta 1991.

FATF kehittää ja antaa suosituksia. Se seuraa niiden täytäntöönpanoa jäsenmaissa vuosittaisilla kyselyillä ja määräajoin tehtävillä maa-arvioinneilla.

Toimintaryhmä on julkaissut 40 rahanpesun sekä terrorismin ja joukkotuhoaseiden rahoittamisen estämisen suositusta, joita jäsenvaltiot ovat poliittisesti sitoutuneet noudattamaan. Suositukset uudistettiin kokonaisuudessaan viimeksi vuonna 2012, ja niihin on sen jälkeen tehty yksittäisiä täsmennyksiä.

FATF ylläpitää listauksia valtioista, joiden rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen järjestelmät sisältävät strategisia puutteita. Päivitetyt tiedot ja kriteerit listauksille ovat luettavissa ryhmän verkkosivuilla.

FATFin suositukset

FATFin maalistaus

Tilirekisterin ylläpitäminen

Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta viranomaiset saavat sähköisesti tietoa tileistä, joita ylläpitävät suomalaisissa luottolaitokset, maksulaitokset, sähkörahayhteisöt ja virtuaalivaluutan tarjoajat sekä ulkomaalaisten toimijoiden Suomessa sijaitsevat sivuliikkeet.

Valvontajärjestelmään kuuluvat Tullin ylläpitämä pankki- ja maksutilirekisteri (tilirekisteri) sekä ilmoitusvelvollisten ylläpitämät tiedonhakujärjestelmät.

Luottolaitosten on ylläpidettävä sähköisiä tiedonhakujärjestelmiä, joihin kerätään tiedot niiden ylläpitämistä pankki- ja maksutileistä sekä tallelokeroista. Muut ilmoitusvelvolliset voivat ylläpitää tiedonhakujärjestelmää tai välittää tiedot Tullin tilirekisteriin.

Toimivaltaiset viranomaiset pyytävät tarvitsemiaan tietoja Tullin tilirekisteristä tai tiedonhakujärjestelmistä.

Tosiasiallisten edunsaajien rekisteröiminen

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) vastaa yritysten tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojen rekisteröimisestä ja päivittämisestä kaupparekisteriin. Edunsaajat ovat useimmissa tapauksissa yhtiön omistajia.

Useimpien yritysten täytyy tehdä ilmoitus tosiasiallisista edunsaajistaan PRH:lle ja pitää tiedot ajan tasalla kaupparekisterissä. Rekisteröintivelvollisen yrityksen täytyy tehdä edunsaajailmoitus, vaikka yrityksellä ei olisi edunsaajia tai ne eivät olisi yrityksen tiedossa. Nämä tiedot kerätään kaupparekisteriin.

Jotta tiedot pysyvät ajan tasalla, ilmoitusvelvollisten ja rahanpesulakia valvovien viranomaisten sekä Asianajajaliiton täytyy ilmoittaa PRH:lle, jos ne havaitsevat puutteita tai epäjohdonmukaisuuksia kaupparekisterin edunsaajatiedoissa.

Rahanpesulain hallinnollisten seuraamusten määrääminen

Valvontaviranomaiset voivat määrätä ilmoitusvelvollisille hallinnollisia seuraamuksia rahanpesulain mukaisten velvollisuuksien laiminlyönnistä ja lainvastaisesta menettelystä. Hallinnollisen seuraamuksen määrää ilmoitusvelvollista valvova viranomainen. Tietyistä maksajan tiedot -asetuksen mukaisten velvollisuuksien laiminlyönneistä seuraamuksen määrää Finanssivalvonta.

Hallinnollisia seuraamuksia ovat julkinen varoitus, rikemaksu ja seuraamusmaksu. Julkinen varoitus voidaan määrätä, jos kokonaisarvio ei anna aihetta ankaramman seuraamuksen määräämiseen. Sama pätee rikemaksuun. Vakavimmista rikkomuksista määrätään seuraamusmaksu. Rike- ja seuraamusmaksu määrätään maksettavaksi valtiolle.

Rike- ja seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon muun muassa menettelyn laatu, laajuus ja kestoaika. Maksun suuruuteen vaikuttaa myös se, onko sen kohteena oleva ilmoitusvelvollinen oikeushenkilö vai luonnollinen henkilö.

Oikeushenkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 5 000 euroa ja enintään 100 000 euroa. Luonnolliselle henkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 500 euroa ja enintään 10 000 euroa.

Seuraamusmaksun enimmäismäärä on joko kaksi kertaa niin suuri kuin menettelyllä saatu hyöty tai miljoona euroa sen mukaan, kumpi on suurempi. Finanssivalvonnan luotto- tai rahoituslaitokselle määräämän seuraamusmaksun enimmäismäärä on kuitenkin joko 10 prosenttia edeltävän vuoden liikevaihdosta tai 5 miljoonaa euroa sen mukaan, kumpi on suurempi.

Seuraamusmaksu voidaan oikeushenkilön sijasta määrätä myös sen johtoon kuuluvalle henkilölle, jos tämä on merkittävällä tavalla myötävaikuttanut tekoon tai laiminlyöntiin. Seuraamusmaksua ei kuitenkaan voida määrätä luonnolliselle henkilölle teosta, joka on laissa säädetty rangaistavaksi. Finanssivalvonnan luonnolliselle henkilölle määräämä seuraamusmaksu on enintään 5 miljoonaa euroa.

Tapausten selvittäminen, paljastaminen ja estäminen

Rahanpesun selvittelykeskus toimii keskusrikospoliisin yhteydessä. Sen tehtävänä on estää, paljastaa, selvittää ja saattaa tutkintaan rahanpesua ja terrorismin rahoittamista. Rahanpesun selvittelykeskus huolehtii muun muassa epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten vastaanottamisesta ja analysoinnista sekä mahdollisesta ensivaiheen poliisitutkinnasta ja ilmoitusten esitutkintaan saattamisesta.

Rahanpesun selvittelykeskus tekee yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa tapausten selvittämiseksi. Rahanpesun selvittelykeskus vastaa myös rahanpesua ja terrorismin rahoittamista koskevien kansallisten tilastojen ja vuosikertomuksen tuottamisesta.

Rahanpesun selvittelykeskus voi jäädyttää luonnollisen tai oikeushenkilön varat, jos on syytä epäillä että henkilö on syyllistynyt terrorismirikokseen. Varojen jäädyttämisen tarkoituksena on estää, ettei varoja käytetä terrorististen tekojen tekemiseen, yritykseen tai valmisteluun.

Varat voidaan jäädyttää myös toisen valtion viranomaisen pyynnöstä tai terroritekoihin sekaantuneilta henkilöiltä, ryhmiltä ja yhteisöiltä EU:ssa sovitun mukaisesti.

Terrorismin rahoittaminen

Rahanpesulain mukaisten velvoitteiden valvonta

Rahanpesulain mukaisia ilmoitusvelvollisia valvovia viranomaisia ovat:

  • Finanssivalvonta: finanssisektorin ilmoitusvelvolliset

  • Poliisihallitus Arpajaishallinto: mannermaan rahapelitoiminta

  • Patentti- ja rekisterihallitus: tilintarkastajat

  • Etelä-Suomen aluehallintovirasto: muut ilmoitusvelvolliset

  • Ålands lotteriinspektionen: Ahvenanmaan rahapelitoiminta

  • Ahvenanmaan maakunnan hallitus: Ahvenanmaan kiinteistönvälitystoiminta

Lisäksi Suomen Asianajajayhdistys valvoo asianajajia.

Rahanpesulain mukainen huolehtimisvelvollisuus

Huolehtimisvelvollisuus tarkoittaa tiettyjen viranomaisten yleistä velvoitetta huomioida toiminnassaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen ja paljastaminen sekä ilmoittaa epäilyttävät liiketoimet rahanpesun selvittelykeskukselle. Huolehtimisvelvollisuus koskee Verohallintoa, Tullia, Rajavartiota, ulosottoviranomaista sekä konkurssiasiamiestä.

Verohallinnossa rahanpesu otetaan huomioon sekä harmaan talouden torjunnan ennalta estävässä toiminnassa että erilaisissa valvontatoimissa. Lisäksi Verohallinto tukee rahanpesun torjuntaa tekeviä viranomaisia harmaan talouden selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvityksillä. Rahanpesun indikaattorit ovat pitkälti samoja kuin vastaavat riskitekijät harmaassa taloudessa, veropetoksissa ja talousrikollisuudessa.

Vakavimpien kansallisten turvallisuuden uhkien ennaltaehkäiseminen ja torjuminen

 Suojelupoliisin tehtävänä on ehkäistä ja torjua kaikkein vakavimpia kansallisen turvallisuuden uhkia kuten terrorismia.

Katso myös: Korruptiontorjunta.fi