Ilmiöt

Rahanpesuun liittyy aina esirikos ja yleisimpiä esirikoksia ovat mm. petokset, veropetokset sekä huumausainerikokset. Viranomaisten yhteisellä Harmaa talous & Talousrikollisuus -tilannekuvasivustolla kuvataan laajasti harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöitä ja niiden vaikutuksia.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöiden kuvauksia (Harmaa talous & Talousrikollisuus)

Rahanpesua pidetään usein maailmanrikoksena sen kansainvälisen luonteen vuoksi. Nopea kansainvälinen maksuliike mahdollistaa varojen siirtämisen valtioiden rajojen yli ja esirikos ja rahanpesu voidaan tarkoituksellisesti pyrkiä tekemään eri valtioissa rangaistusvastuun välttämiseksi. Lisäksi uusien sähköisten maksupalveluiden ja rahansiirtokeinojen määrä kasvaa ja tarjontaa monipuolistuu kiihtyvällä tahdilla.

Käteinen rahanpesussa

Käteinen raha on edelleen keskeisessä asemassa rahanpesussa ja sen torjunnassa. Rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti 6018 ilmoitusta poikkeuksellisesta käteisen käytöstä vuonna 2021.

Yhdessä ilmoituksessa voidaan käyttää useita käteisindikaattoreita. Eniten käytetyt indikaattorit liittyivät käteisnostoihin ja käteispanoihin.

 

Virtuaalivaluutat

Poliisin tietoon tulleiden virtuaalivaluuttoihin liittyen rikosten määrä on noussut tasaisen jyrkästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Virtuaalivaluutoin tapahtuva rahanpesu on lisääntynyt merkittävästi etenkin huumekaupassa, mutta virtuaalivaluuttoja käytetään yhä enenevissä määrin erilaisissa tietoverkkoavusteissa petoksissa, kuten sijoitushuijauksissa.

Vuoden 2021 rahanpesun selvittelykeskuksen rekisteriin kirjattiin noin 5 miljoonaa virtuaalivaluuttatransaktiota, joiden arvo oli yhteensä yli 3,6 miljoonaa euroa.  Virtuaalivaluuttoihin liittyvissä kokonaisuuksissa on yleensä vahvat kansainväliset kytkökset. Merkittävimmät tunnistetut virtuaalivaluuttatransaktioiden vastapuolimaat olivat Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta ja Alankomaat, mutta usein transaktion vastapuolimaa jää tunnistamattomaksi.

Petosrikollisuus

Petosrikollisuuden kasvu jatkui selvittelykeskuksen toiminnassa selkeästi erottuvana ilmiönä vuonna 2021 ja tiedonluovutuksista yhä useampi kohdistui petosrikoksiin. Rikosten aiheuttamat menetykset ovat merkittäviä sekä yksittäistapausten että kokonaisuuden kannalta.

Henkilöiden ja tunnistettujen muuliverkostojen transaktioiden kohdemaiden perusteella on syytä epäillä, että Suomessa tapahtuvat tietoverkkoavusteiset petokset kytkeytyvät eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Selvittelyn kohteena olleista tapauksista luovutetaan eri viranomaisille tietoja joko uuden esitutkinnan käynnistämiseksi, avoinna olevaan rikosilmoitukseen tai rikoksen estämiseksi tai paljastamiseksi. Niihin rikosilmoituksiin, joihin selvittelykeskus luovutti tietoa vuonna 2021, liittyi yhteensä 91 eri rikosnimikettä. Yleisin rikosnimike oli aiempien vuosien tapaan törkeä petos, joka esiintyi ilmoituksissa 342 kertaa.  Seuraavaksi yleisimmät nimikkeet olivat törkeä rahanpesu, petos, rahanpesu ja törkeä huumausainerikos. Törkeisiin petoksiin tehdyt tiedonluovutukset ovat lähes tuplaantuneet vuodesta 2019.

Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2021 (poliisi.fi)