Mies ja koira jäällä.

Talouspakotteet ja jäädytyspäätökset

Kansainväliset finanssipakotteet

Kansainvälisillä pakotteilla tarkoitetaan taloudellisen tai kaupallisen yhteistyön sekä esimerkiksi liikenne- ja viestintäyhteyksien tai diplomaattisten suhteiden rajoittamista tai keskeyttämistä tietyn valtion tai tiettyjen ryhmien kanssa. Pakotteiden tarkoituksena on osana muita ulkopoliittisia toimia vaikuttaa toisen valtion tai ihmisryhmän politiikkaan tai toimintaan, jonka katsotaan uhkaavan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.

Pakotteiden keinovalikoimaan kuuluvat finanssipakotteiden lisäksi muun muassa vienti- ja tuontirajoitukset sekä matkustusrajoitukset. Nykyaikaiset pakotteet pyritään kohdentamaan mahdollisimman tarkasti ja laajamittaisten kauppasaartojen asettamisesta on luovuttu niin YK:n kuin EU:n pakotepolitiikassa. 

Suomea velvoittavat pakotteet perustuvat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin, minkä lisäksi EU voi omasta aloitteestaan ottaa käyttöön ns. autonomisia rajoittavia toimenpiteitä. Sekä YK:n pakotteiden täytäntöönpanosta että EU:n autonomisten pakotteiden asettamisesta säädetään EU-tason lainsäädännöllä neuvoston päätöksin ja asetuksin. EU-asetukset ovat kaikkia EU-valtioiden yhteisöjä ja luonnollisia henkilöitä suoraan sitovia säädöksiä. Maakohtaisten pakotejärjestelmien lisäksi käytössä on myös temaattisia pakotteita, joilla pyritään mm. terrorismin, kemiallisten aseiden käytön ja kyberhyökkäysten ennaltaehkäisyyn.

Pakotesäädöksillä velvoitetaan usein jäädyttämään niiden liitteissä lueteltujen henkilöiden ja yhteisöjen varat ja muut taloudelliset resurssit. Nimetyille tahoille kielletään myös luovuttamasta mitään varoja tai taloudellisia resursseja suoraan tai välillisesti. Varojen jäädytyksestä tai luovutuskiellosta poikkeaminen voi olla mahdollista toimivaltaisen viranomaisen luvalla.

Valtio panee täytäntöön pakotteet

Vaikka pakotevelvoitteet perustuvat EU-lainsäädäntöön, niiden täytäntöönpano on jäsenvaltioiden vastuulla. Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenten velvollisuuksiin kuuluu panna täytäntöön pakotteet (ns. pakotelaki 659/1967). Suomessa ulkoministeriö koordinoi pakotteiden kansallista täytäntöönpanoa ja toimii kansallisena lupaviranomaisena.

Luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä koskevan varojen jäädyttämisen panee Suomessa täytäntöön ulosottoviranomainen. Varojen jäädytys on keskitetty Helsingin ulosottovirastoon. Finanssilaitosten on oma-aloitteisesti jäädytettävä listatuille henkilöille tai yhteisöille kuuluva tili. Niillä on myös erityinen velvollisuus toimittaa listattujen henkilöiden tai yhteisöjen varoja tai muuta omaisuutta koskevat tiedot viipymättä ulosottoviranomaiselle. EU:n pakoteasetusten rikkominen tai sen yrittäminen on rangaistavaa

Suomi on lisäksi ottanut kansallisesti käyttöön varojen jäädytysmekanismin terrorismin torjumiseksi. Laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi (325/2013) mahdollistaa mm. rikoslain terrorismirikoksesta epäillyn, syytetyn tai tuomitun henkilön tai oikeushenkilön varojen jäädyttämisen. Päätöksen varojen jäädyttämisestä tekee Keskusrikospoliisi.

Hyödyllisiä linkkejä 

Lainsäädäntö