Talouspakotteet ja jäädytyspäätökset

Kansainväliset finanssipakotteet

Kansainvälisillä pakotteilla tarkoitetaan taloudellisen tai kaupallisen yhteistyön sekä esimerkiksi liikenne- ja viestintäyhteyksien tai diplomaattisten suhteiden rajoittamista tai keskeyttämistä tietyn valtion tai tiettyjen ryhmien kanssa. Pakotteiden tarkoituksena on osana muita ulkopoliittisia toimia vaikuttaa toisen valtion tai ihmisryhmän politiikkaan tai toimintaan, jonka katsotaan uhkaavan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.

Pakotteiden keinovalikoimaan kuuluvat finanssipakotteiden lisäksi muun muassa vienti- ja tuontirajoitukset sekä matkustusrajoitukset. Nykyaikaiset pakotteet pyritään kohdentamaan mahdollisimman tarkasti ja laajamittaisten kauppasaartojen asettamisesta on luovuttu niin YK:n kuin EU:n pakotepolitiikassa. 

Suomea velvoittavat pakotteet perustuvat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin, minkä lisäksi EU voi omasta aloitteestaan ottaa käyttöön niin sanottuja autonomisia rajoittavia toimenpiteitä. Sekä YK:n pakotteiden täytäntöönpanosta että EU:n autonomisten pakotteiden asettamisesta säädetään EU-tason lainsäädännöllä neuvoston päätöksin ja asetuksin. EU-asetukset ovat EU:n jäsenvaltioiden alueella suoraan sovellettavaa oikeutta. Ne sitovat muuallakin olevia EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia ja jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti perustettuja oikeushenkilöitä.

Maakohtaisten pakotejärjestelmien lisäksi käytössä on myös temaattisia pakotteita, joilla pyritään muun muassa terrorismin, kemiallisten aseiden käytön ja kyberhyökkäysten ennaltaehkäisyyn. 

Pakotesäädöksillä velvoitetaan usein jäädyttämään niiden liitteissä lueteltujen henkilöiden ja yhteisöjen varat ja muut taloudelliset resurssit. Nimetyille tahoille kielletään myös luovuttamasta mitään varoja tai taloudellisia resursseja suoraan tai välillisesti. Varojen jäädytyksestä tai luovutuskiellosta poikkeaminen voi olla mahdollista toimivaltaisen viranomaisen luvalla.

Valtio panee täytäntöön pakotteet

Vaikka pakotevelvoitteet perustuvat EU-lainsäädäntöön, niiden täytäntöönpano on jäsenvaltioiden vastuulla. YK:n ja EU:n jäsenten velvollisuuksiin kuuluu panna täytäntöön pakotteet (niin sanottu pakotelaki). Suomessa ulkoministeriö koordinoi pakotteiden kansallista täytäntöönpanoa ja toimii kansallisena lupaviranomaisena.

Luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä koskevan varojen jäädyttämisen panee Suomessa täytäntöön ulosottoviranomainen. Varojen jäädytys on keskitetty Ulosottolaitokselle. Finanssilaitosten on kuitenkin oma-aloitteisesti jäädytettävä listatuille henkilöille tai yhteisöille kuuluva tili. Niillä on myös erityinen velvollisuus toimittaa listattujen henkilöiden tai yhteisöjen varoja tai muuta omaisuutta koskevat tiedot viipymättä ulosottoviranomaiselle. EU:n pakoteasetusten rikkominen tai sen yrittäminen on rangaistavaa rikoslain mukaisena säännöstelyrikoksena.

Suomi on lisäksi ottanut kansallisesti käyttöön varojen jäädytysmekanismin terrorismin torjumiseksi. Laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi mahdollistaa muun muassa rikoslain terrorismirikoksesta epäillyn, syytetyn tai tuomitun henkilön tai oikeushenkilön varojen jäädyttämisen. Päätöksen varojen jäädyttämisestä tekee keskusrikospoliisi.

Hyödyllisiä linkkejä 

• Pakotteet maittain (ulkoministeriö)
• Pakoteasiat ulosoton sivuilla
• EU:n komission ylläpitämä EU Sanctions Map 
• EU:n komission konsolidoitu luettelo varojen jäädytyksen kohteena olevista tahoista

Lainsäädäntö

• Pakotelaki
• Laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi