Lainsäädäntö
Rahanpesua ja terrorismin rahoittamista estävään sääntelyyn kuuluu sekä kansallisia lakeja että eurooppalaista ja kansainvälistä sääntelyä.
Suomessa noudatetaan rahanpesulakia. Rahanpesulakia täydentävät useat erillislait.
Kansallisen lainsäädännön taustalla on Euroopan unionin sääntelyä, jota on annettu direktiivein ja asetuksin. Direktiivit on täytäntöön pantu kansallisilla laeilla, asetuksia sovelletaan sellaisinaan.
Kansallisen lainsäädännön ja EU-oikeuden taustalla vaikuttavat merkittävästi myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) kansainväliset suositukset.
Kansallinen lainsäädäntö
Rahapesulaki (laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä)
Rahanpesulailla
-
säädetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä
-
edistetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen paljastamista ja selvittämistä
-
tehostetaan rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia.
Rahanpesulaki velvoittaa tietyillä aloilla toimivat elinkeinonharjoittajat muun muassa laatimaan riskiarvion toimintaansa liittyvistä väärinkäytösriskeistä sekä tunnistamaan ja tuntemaan asiakkaansa. Riskiarviota pitää päivittää säännöllisesti.
Lisäksi useimpien yritysten ja yhteisöjen pitää selvittää ja rekisteröidä tosiasialliset edunsaajansa eli omistajat ja muut määräysvallan käyttäjät. Rekisteröinnistä säädetään erikseen kaupparekisterilaissa, yhdistyslaissa, uskonnonvapauslaissa ja säätiölaissa.
Toimijoiden on omilla toimillaan pyrittävä ehkäisemään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista. Niillä on myös velvollisuus ilmoittaa epäilyttävistä liiketoimista keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto ylläpitää rahanpesun valvontarekisteriä. Rahanpesulaissa säädetään eri toimijoiden valvonnasta ja laiminlyönneistä seuraavista hallinnollisista seuraamuksista.
Rahanpesulaki (Finlex)
Laki virtuaalivaluutan tarjoajista
Laissa virtuaalivaluutan tarjoajista säädetään virtuaalivaluuttapalveluiden tarjoajan
-
rekisteröitymisvelvollisuudesta
-
markkinoinnista
-
asiakassuhteista
-
valvonnasta.
Lakia sovelletaan virtuaalivaluutan tarjoajien liiketoimintaan. Virtuaalivaluutan tarjoajalla tarkoitetaan virtuaalivaluutan liikkeeseenlaskijaa, virtuaalivaluutan vaihtopalvelua ja sen markkinapaikkaa sekä lompakkopalvelun tarjoajaa. Laki on osa EU:n viidennen rahanpesudirektiivin kansallista täytäntöönpanoa.
Laki velvoittaa virtuaalivaluutan tarjoajat rekisteröitymään Finanssivalvonnan ylläpitämään rekisteriin. Laissa säädetään rekisteröinnin edellytyksistä, kuten toimijan luotettavuudesta, sekä siitä, milloin Finanssivalvonnan on poistettava virtuaalivaluutan tarjoaja rekisteristä.
Laki velvoittaa virtuaalivaluutan tarjoajat myös tuntemaan asiakkaansa ja tämän tosiasialliset edunsaajat ja hallinnoimaan riskejä asiakassuhteissa. Virtuaalivaluutan tarjoajat kuuluvat myös rahanpesulain piiriin.
Lain noudattamista valvoo Finanssivalvonta. Finanssivalvonta voi kieltää virtuaalivaluutan tarjoajaa jatkamasta toimintaansa, jos se olennaisesti laiminlyö laissa säädetyn velvollisuutensa, kunnes laiminlyönti on korjattu. Kiellon tehosteeksi voidaan määrätä uhkasakko.
Laki virtuaalivaluutan tarjoajista (Finlex)
Valtioneuvoston asetus menettelyistä asiakkaan tuntemiseksi ja riskitekijöistä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä
Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollinen voi tietyissä tilanteissa soveltaa yksinkertaistettua menettelyä asiakkaan tuntemiseksi. Toisaalta ilmoitusvelvollisen pitää tietyissä tilanteissa soveltaa tehostettua menettelyä asiakkaan tuntemiseksi. Valtioneuvoston asetus sisältää tarkemmat säännökset tilanteista, joissa näitä menettelyjä voi tai pitää soveltaa.
Lisäksi asetus määrittelee riskitekijät, jotka voivat osoittaa vähäistä tai tavanomaista suurempaa riskiä. Riskitekijät voivat liittyä asiakkaaseen, palveluun, tuotteeseen tai toimitustapaan, tai ne voivat olla maantieteellisiä.
Valtioneuvoston asetus poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä
Kun rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riski on kohonnut, ilmoitusvelvollisten on sovellettava tehostettua menettelyä asiakkaan tuntemiseksi. Kohonnut riski liittyy muun muassa liikesuhteisiin poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden tai näiden perheenjäsenien tai läheisiksi yhtiökumppaneiksi tiedettyjen henkilöiden kanssa.
Valtioneuvosto on antanut asetuksen rahanpesulaissa tarkoitetuista merkittävistä julkisista tehtävistä, joissa toimivaa tai toiminutta henkilöä on pidettävä poliittisesti vaikutusvaltaisena henkilönä.
Valtioneuvoston asetus poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä (Finlex)
Laki pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä
Laki pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä edistää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä siten, että se parantaa viranomaisten sähköistä tiedonsaantia kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen pankki- ja maksutileistä. Laki on osa EU:n viidennen rahanpesudirektiivin kansallista täytäntöönpanoa.
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä koostuu kahdesta teknisesti erilaisesta järjestelmästä:
-
Tullin ylläpitämästä tilirekisteristä
-
hajautetusta tiedonhakujärjestelmästä.
Tulli ylläpitää koostavaa sovellusta, joka välittää tiedot toimivaltaisten viranomaisten kyselyihin.
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän ilmoitusvelvollisia ovat luottolaitokset, maksulaitokset, sähkörahayhteisöt ja virtuaalivaluutan tarjoajat. Näiden toimijoiden on liityttävä tilirekisteriin tai rakennettava itse oma tiedonhakujärjestelmänsä, josta ne voivat luovuttaa asiakkaidensa pankki- ja maksutilitietoja viranomaisille.
Toimivaltaisia viranomaisia ovat poliisi, rahanpesun selvittelykeskus, Tulli, Rajavartiolaitos, Verohallinto, Ulosottolaitos, Finanssivalvonta, Poliisihallitus, aluehallintovirasto, Patentti- ja rekisterihallitus, Asianajajaliitto, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Ålands lotteriinspektion ja Puolustusvoimat.
Laki pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä (Finlex)
Rahanpesun selvittelykeskuksesta annettu laki
Rahanpesun selvittelykeskuksesta annettu laki määrittelee keskusrikospoliisin yhteyteen sijoitetun rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävät ja antaa tälle niistä huolehtimiseen tarvittavat tiedonsaantioikeudet.
Rahanpesun selvittelykeskuksen tehtäviä ovat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen
-
estäminen
-
paljastaminen
-
selvittäminen
-
tutkintaan saattaminen.
Rahanpesun selvittelykeskus vastaanottaa ja selvittää ilmoitusvelvollisilta saapuvia ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista ja saattaa niitä tarvittaessa esitutkintaan. Tietyissä välttämättömissä tilanteissa se voi myös määrätä epäilyttävän liiketoimen keskeytettäväksi enintään kymmenen arkipäivän ajaksi.
Rahanpesun selvittelykeskus ylläpitää rahanpesurekisteriä, johon tallennetaan tietoja epäilyttäviä liiketoimia koskevista ilmoituksista.
Rahanpesun selvittelykeskukselle turvataan oikeus saada, käyttää ja luovuttaa sellaista tietoa, jonka käsittely on tarpeen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi, vaikka tieto muutoin olisi säädetty salassa pidettäväksi. Rahanpesun selvittelykeskuksen on julkistettava myös tilastotietoa epäilyttävistä liiketoimista sekä rikostutkinnoista.
Lisäksi rahanpesun selvittelykeskus tekee yhteistyötä rahanpesulain valvontaviranomaisten ja ilmoitusvelvollisten kanssa sekä kansainvälistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa muiden maiden vastaavien viranomaisten kanssa.
Laki rahanpesun selvittelykeskuksesta (Finlex)
Laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi (Finlex)
(Finlex)
Rikoslaki
Rikoslaki sisältää säännökset rahanpesurikoksen tunnusmerkistöstä ja erilaisten tekomuotojen kriminalisoinnista. Niillä pyritään estämään rikoksentekijää hyötymästä rikoksella saadusta omaisuudesta.
Rikoslain säännökset palvelevat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen kokonaisuutta siten, että viranomaisilla on valtuudet rangaista rikoksentekijää ja ottaa rikoksella saadut varat pois tekijältä. Tämä tapahtuu tuomitsemalla rikoshyöty valtiolle menetetyksi.
Rahanpesu liittyy usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Kun rikoshyöty otetaan pois, uusien rikosten rahoittamista voidaan estää.
Rikoslaki (Finlex)
EU-direktiivi rahanpesun torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin (EU:n virallinen lehti)
Terrorismivarojen hallinnollinen jäädyttäminen
Suomessa on käytössä varojen hallinnollinen jäädyttämisjärjestelmä. Päätöksen varojen jäädyttämisestä tekee keskusrikospoliisi.
Varojen jäädyttämisen tarkoituksena on estää päätöksen kohdetta – oli tämä sitten henkilö, ryhmä tai yhteisö – käyttämästä varojaan terrorististen tekojen tekemiseen, yritykseen tai valmisteluun.
Varojen siirtäminen, muuntaminen tai luovuttaminen hallinnollisen jäädyttämispäätöksen kohteelle on kriminalisoitu rikoslaissa.
Laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi (Finlex)
Kaupparekisterilaki
Yrityksen tosiasiallisten edunsaajien rekisteröinnistä säädetään kaupparekisterilaissa.
Yhdistyslaki
Yhdistyksen hallituksen jäsenen rekisteröinnistä säädetään yhdistyslaissa.
Uskonnonvapauslaki
Uskonnollisten yhdyskuntien hallituksen jäsenten rekisteröinnistä säädetään uskonnonvapauslaissa.
Säätiölaki
Säätiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten rekisteröinnistä säädetään säätiölaissa.
Yritys- ja yhteisötietolaki
Yritys- ja yhteisötietolaissa säädetään siitä, ketkä ovat vastuussa rekisteri-ilmoituksen tekemisestä.
Yritys- ja yhteisötietolaki (Finlex)
Kansainväliset finanssipakotteet
Pakotesäädöksillä velvoitetaan jäädyttämään tiettyjen henkilöiden ja yhteisöjen varat ja muut taloudelliset resurssit. Nimetyille henkilöille kielletään myös luovuttamasta mitään varoja tai taloudellisia resursseja suoraan tai välillisesti. Varojen jäädytyksestä tai luovutuskiellosta poikkeaminen voi olla mahdollista viranomaisen luvalla.
Vaikka pakotevelvoitteet perustuvat suoraan sovellettavaan EU-lainsäädäntöön, niiden täytäntöönpano on jäsenvaltioiden vastuulla. Kansallinen yleissäädös on niin kutsuttu pakotelaki (laki eräiden Suomelle Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä).
Suomessa ulkoministeriö koordinoi pakotteiden kansallista täytäntöönpanoa ja toimii kansallisena lupaviranomaisena. Ulosottolaitos panee täytäntöön varojen jäädyttämisen Suomessa.
Pakotteet maittain (ulkoministeriö)
Kansainväliset talouspakotteet ja kotimaiset jäädyttämispäätökset (Finanssivalvonta)
EU Sanctions Map (Euroopan komissio)
Konsolidoitu luettelo varojen jäädytyksen kohteena olevista tahoista (Euroopan komissio)
Pakotelaki (Finlex)
EU-lainsäädäntö
EU pyrkii estämään rahoitusjärjestelmän käytön rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen.
Neljäs rahanpesudirektiivi
Direktiivin tavoitteena on estää unionin rahoitusjärjestelmän käyttö rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen sekä suojata unionin rahoitusjärjestelmän vakautta ja uskottavuutta. Unionin tasolla on toteutettu laajoja koordinoituja toimia, jotta rahanpesijät ja terrorismin rahoittajat eivät voisi hyötyä unionin sisämarkkinoiden pääomien vapaasta liikkuvuudesta ja rahoituspalvelujen tarjoamisen vapaudesta.
Neljännen rahanpesudirektiivin tavoitteena on luoda sääntely-ympäristö, jossa yritykset voivat kasvattaa liiketoimintaansa ilman, että sääntelyn noudattamisesta syntyy suhteettoman suuria kustannuksia.
Neljännessä rahanpesudirektiivissä säädetään
-
kokonaisvaltaisesta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiperusteisesta lähestymistavasta
-
asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta
-
tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa koskevista tiedoista
-
ilmoitusvelvollisuuksista
-
toimintaperiaatteista EU:n ulkopuolisten maiden osalta
-
hallinnollisten seuraamusten yhdenmukaistamisesta
-
tietosuojan turvaamisesta
-
rahanpesun selvittelykeskusten yhteistyön lisäämisestä
-
toimivaltuuksien antamisesta Euroopan valvontaviranomaisille.
Direktiivi velvoittaa laatimaan riskiarvioita rahanpesun ja terrorismin rahoittamisesta. Velvoite koskee Euroopan unionin komissiota, jäsenvaltioita, kansallisia valvontaviranomaisia sekä ilmoitusvelvollisia yhteisöjä ja elinkeinonharjoittajia.
Tavoitteena on, että rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen perustuu riskiarvioihin ja kohdentuu tehokkaasti riskialtteimpiin osa-alueisiin. Riskitekijät voivat liittyä tiettyihin asiakkaisiin, maihin tai maantieteellisiin alueisiin, tuotteisiin, palveluihin, liiketoimiin tai jakelukanaviin. Toimijoilla on oltava käytössään niiden omaan toimintaan suhteutetut toimintaperiaatteet, valvontatoimenpiteet ja menettelytavat, joilla vähennetään ja hallitaan tehokkaasti unionin, jäsenvaltion, toimialojen ja ilmoitusvelvollisen tasolla tunnistettuja riskejä.
Direktiivin täytäntöön panemiseksi Suomessa säädettiin vuonna 2017 uusi rahanpesulaki. Lisäksi säädettiin laki rahanpesun selvittelykeskuksesta.
Neljäs rahanpesudirektiivi (EU:n virallinen lehti)
Viides rahanpesudirektiivi
Viidennen rahanpesudirektiivin taustalla ovat erityisesti Eurooppaan suuntautuneet terrori-iskut. Niiden yhteydessä nousi esiin uusia tapoja, joilla terroristiryhmät rahoittavat ja toteuttavat operaatioitaan. Nykyaikaista teknologiaa hyödyntävät rahoituspalvelut haluttiin tuoda unionin lainsäädännön soveltamisalan piiriin.
Jäsenvaltioilla on velvollisuus ottaa käyttöön automatisoituja järjestelmiä, joiden avulla pankki- ja maksutilien haltijoita koskevia tietoja voidaan toimittaa viranomaisille. Rahanpesusääntely ulotetaan virtuaalivaluutan tarjoajiin ja taidekauppiaisiin (kun maksusuoritus on yli 10 000 euroa). Direktiivi tarkentaa ja osin laajentaa myös asiakkaan tuntemista koskevaa menettelyä ja tehostettua tuntemisvelvollisuutta.
Suomi on pannut direktiivin täytäntöön pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetulla lailla, virtuaalivaluutan tarjoajista annetulla lailla ja muutoksilla muun muassa rahanpesulakiin.
Viides rahanpesudirektiivi (EU:n virallinen lehti)
Toinen maksajan tiedot -asetus
Rahanpesua ja terrorismin rahoittamista estävää sääntelyä sisältää myös niin sanottu EU:n toinen maksajan tiedot -asetus.
Asetus perustuu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF, Financial Action Task Force) kansainvälisiin suosituksiin. Tarkoituksena on varmistaa, että koko unionin alueella toimeenpannaan yhtenäisellä tavalla FATFin suositus sähköisistä varainsiirroista.
Asetuksessa säädetään maksajaa ja maksunsaajia koskevista tiedoista, jotka on toimitettava varainsiirtojen mukana valuutasta riippumatta. Asetusta sovelletaan maksukorteilla, sähköisen rahan välineisillä ja matkapuhelimilla toteutettaviin varainsiirtoihin.
Maksajan maksupalveluntarjoajan pitää toimittaa varainsiirron mukana tarkat tiedot maksajasta ja maksunsaajasta, kuten maksunsaajan nimi ja maksunsaajan maksutilin numero. Lisäksi maksupalveluntarjoajan on todennettava annettujen tietojen oikeellisuus.
Maksupalveluntarjoajalla pitää olla käytössään tehokkaat menettelyt, joiden avulla se havaitsee maksajaa tai maksunsaajaa koskevien tietojen puuttumisen tai puutteellisuuden. Puuttuvien tai puutteellisten maksutietojen varalta maksupalveluntarjoajalla on oltava käytössään tehokkaat riskiperusteiset menettelyt, joiden avulla päätetään suoritetaanko, evätäänkö tai keskeytetäänkö varojen siirto.
Toinen maksajan tiedot -asetus (EU:n virallinen lehti)
EU:n rahanpesupaketti
Euroopan komissio antoi 20. heinäkuuta 2021 neljä lainsäädäntöehdotusta eli niin sanotun rahanpesupaketin, jolla pyritään tehostamaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa.
Tavoitteena on EU-tasolla vahvistaa sääntelyä, yhtenäistää valvontakäytäntöjä (yhteinen sääntökirja), parantaa torjunnan koordinointia sekä perustaa uusi valvonta- ja koordinointiviranomainen. Lisäksi on tarkoitus vahvistaa EU:n toimintapolitiikan kansainvälistä ulottuvuutta.
Rahanpesupaketti koostuu seuraavista säädösehdotuksista:
- ehdotus uuden EU:n rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen valvontaviranomaisen (AMLA) perustamista koskevaksi asetukseksi
- ehdotus rahanpesun torjuntaa koskevaksi asetukseksi, joka sisältää suoraan sovellettavia säännöksiä muun muassa asiakkaan tuntemisvelvoitteista ja tosiasiallisista edunsaajista (AMLR)
- ehdotus uudeksi kuudenneksi rahanpesudirektiiviksi (AMLD6)
- ehdotus niin sanotun maksajan tiedot -asetuksen (TFR) uudelleenlaadinnasta siten, että velvoitteet koskevat myös kryptovarojen tarjoajien kryptovarojen siirtoja.
Rahanpesuasetus
Rahanpesun torjuntaa koskevalla asetuksella pyritään tehostamaan EU:n rahanpesusääntelyn yksityiskohtaisuutta ja täsmällisyyttä. Lisäksi tavoitteena on vähentää haittoja, jotka johtuvat siitä, että eri jäsenvaltiot ovat panneet rahanpesudirektiivejä täytäntöön eri tavoin. Asetusehdotus sisältää ison osan nykyisin rahanpesudirektiiveillä säännellyistä asioista, erityisesti ilmoitusvelvollisia ja oikeushenkilöitä suoraan koskevaa sääntelyä.
Rahanpesuasetuksen soveltaminen alkaisi kolmen vuoden päästä sen voimaantulosta, jotta sitä täydentävät tekniset sääntelystandardit saataisiin laadittua ja hyväksyttyä ennen soveltamisen aloittamista.
Kuudes rahanpesudirektiivi
Kuudenteen rahanpesudirektiiviin (AMLD6) on tarkoitus jättää ne nykyisen rahanpesudirektiivin säännökset, joita ei siirrettäsi rahanpesuasetukseen. Uusi direktiivi sisältäisi muun muassa säännökset toimivaltaisten viranomaisten tehtävistä ja toimivaltuuksista. Lisäksi mukana olisi säännökset tosiasiallisia edunsaajia ja pankki- ja maksutilejä koskevista rekistereistä, kansallisista valvojista ja rahanpesun selvittelykeskuksista sekä viranomaisten välisestä yhteistyöstä.
Direktiivi kumoaisi voimassa olevan rahanpesudirektiivin, ja jäsenmaiden tulisi panna se täytäntöön kahden vuoden kuluessa voimaantulosta.
Maksajan tiedot -asetus
Komissio esittää, että maksajan tiedot -asetuksen (TFR) soveltamisalaan lisätään kryptovarojen tarjoajat. Kryptovarojen tarjoajien olisi kerättävä tiedot kryptovaroilla tehtävien liiketoimien osapuolista, mikä vastaisi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmän (FATF) suositusta.
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen valvontaviranomainen
Komissio ehdottaa, että EU perustaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen valvontaviranomaisen (European Anti-Money Laundering Authority, AMLA). Tavoitteena on tehostaa velvoitteiden noudattamisen valvontaa. Uusi virasto täydentäisi jäsenvaltioiden kansallisten valvojien työtä EU:n tasolla
Virasto saisi suoran toimivaltuuden valvoa korkeariskisimpiä rajat ylittäviä rahoitussektorin ilmoitusvelvollisia. Lisäksi se koordinoisi jäsenvaltioiden valvojien toimintaa ja antaisi lausuntoja rahanpesun riskitekijöistä. Virastoon sijoitettaisiin myös rahanpesun selvittelykeskusten koordinaatiomekanismi, joka järjestäisi selvittelykeskuksen yhteistyön.
Uusi virasto ottaisi hoitaakseen Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen liittyvät tehtävät. Virasto olisi tarkoitus perustaa hallinnollisesti vuonna 2023, ja se aloittaisi operatiivisen toimintansa vuonna 2024. Suora valvonta alkaisi vuonna 2026.
Euroopan komission tiedote rahanpesupaketista
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän suositukset
Talousjärjestö OECD:n yhteydessä toimii rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä (FATF, Financial Action Task Force). Ryhmä tekee kansainvälistä yhteistyötä estääkseen rahanpesua sekä terrorismin ja joukkotuhoaseiden rahoittamista. FATF kehittää ja antaa suosituksia sekä seuraa niiden täytäntöönpanoa jäsenmaissa vuosittaisilla kyselyillä ja määräajoin tehtävillä maa-arvioinneilla.
Suomi on ollut FATFin jäsen vuodesta 1991. FATF on julkaissut 40 rahanpesun sekä terrorismin ja joukkotuhoaseiden rahoittamisen estämisen suositusta, joita FATFin jäsenvaltiot ovat poliittisesti sitoutuneet noudattamaan. Suositukset uudistettiin kokonaisuudessaan viimeksi vuonna 2012, ja niihin on senkin jälkeen tehty yksittäisiä täsmennyksiä.