Lainsäädäntö
Rahanpesua ja terrorismin rahoittamista estävään sääntelyyn kuuluu sekä kansallisia lakeja että eurooppalaista ja kansainvälistä sääntelyä.
Suomessa noudatetaan rahanpesulakia. Rahanpesulakia täydentävät useat erillislait.
Kansallisen lainsäädännön taustalla on Euroopan unionin sääntelyä, jota on annettu direktiivein ja asetuksin. Direktiivit on täytäntöön pantu kansallisilla laeilla, asetuksia sovelletaan sellaisinaan.
Kansallisen lainsäädännön ja EU-oikeuden taustalla vaikuttavat merkittävästi myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) kansainväliset suositukset.
Kansallinen lainsäädäntö
Rahapesulaki (laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä)
Rahanpesulailla
-
säädetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä
-
edistetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen paljastamista ja selvittämistä
-
tehostetaan rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia.
Rahanpesulaki velvoittaa tietyillä aloilla toimivat elinkeinonharjoittajat muun muassa laatimaan riskiarvion toimintaansa liittyvistä väärinkäytösriskeistä sekä tunnistamaan ja tuntemaan asiakkaansa. Riskiarviota pitää päivittää säännöllisesti.
Lisäksi useimpien yritysten ja yhteisöjen pitää selvittää ja rekisteröidä tosiasialliset edunsaajansa eli omistajat ja muut määräysvallan käyttäjät. Rekisteröinnistä säädetään erikseen kaupparekisterilaissa, yhdistyslaissa, uskonnonvapauslaissa ja säätiölaissa.
Toimijoiden on omilla toimillaan pyrittävä ehkäisemään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista. Niillä on myös velvollisuus ilmoittaa epäilyttävistä liiketoimista keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto ylläpitää rahanpesun valvontarekisteriä. Rahanpesulaissa säädetään eri toimijoiden valvonnasta ja laiminlyönneistä seuraavista hallinnollisista seuraamuksista.
Rahanpesulaki (Finlex)
Laki kryptovarapalvelun tarjoajista ja kryptovaramarkkinoista
Laki kryptovarapalvelun tarjoajista ja kryptovaramarkkinoista täydentää EU:n kryptovaramarkkina-asetusta. Laissa säädetään muun muassa:
- toimivaltaisista viranomaisista
- kryptovarapalvelun tarjoajille sallitusta muusta liiketoiminnasta
- vahingonkorvausvelvollisuudesta
- palveluntarjoajan salassapitovelvollisuudesta.
Finanssivalvonta toimii kryptovarapalveluntarjoajia valvovana viranomaisena. Jatkossa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) pitää yllä keskitettyä rekisteriä kryptovarapalvelun tarjoajista ja liikkeeseen lasketuista kryptovaroista.
Laki kryptovarapalvelun tarjoajista ja kryptovaramarkkinoista (Finlex)
Valtioneuvoston asetus menettelyistä asiakkaan tuntemiseksi ja riskitekijöistä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä
Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollinen voi tietyissä tilanteissa soveltaa yksinkertaistettua menettelyä asiakkaan tuntemiseksi. Toisaalta ilmoitusvelvollisen pitää tietyissä tilanteissa soveltaa tehostettua menettelyä asiakkaan tuntemiseksi. Valtioneuvoston asetus sisältää tarkemmat säännökset tilanteista, joissa näitä menettelyjä voi tai pitää soveltaa.
Lisäksi asetus määrittelee riskitekijät, jotka voivat osoittaa vähäistä tai tavanomaista suurempaa riskiä. Riskitekijät voivat liittyä asiakkaaseen, palveluun, tuotteeseen tai toimitustapaan, tai ne voivat olla maantieteellisiä.
Valtioneuvoston asetus poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä
Kun rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riski on kohonnut, ilmoitusvelvollisten on sovellettava tehostettua menettelyä asiakkaan tuntemiseksi. Kohonnut riski liittyy muun muassa liikesuhteisiin poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden tai näiden perheenjäsenien tai läheisiksi yhtiökumppaneiksi tiedettyjen henkilöiden kanssa.
Valtioneuvosto on antanut asetuksen rahanpesulaissa tarkoitetuista merkittävistä julkisista tehtävistä, joissa toimivaa tai toiminutta henkilöä on pidettävä poliittisesti vaikutusvaltaisena henkilönä.
Valtioneuvoston asetus poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä (Finlex)
Laki pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä
Laki pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä edistää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä siten, että se parantaa viranomaisten sähköistä tiedonsaantia kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen pankki- ja maksutileistä. Laki on osa EU:n viidennen rahanpesudirektiivin kansallista täytäntöönpanoa.
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä koostuu kahdesta teknisesti erilaisesta järjestelmästä:
-
Tullin ylläpitämästä tilirekisteristä
-
hajautetusta tiedonhakujärjestelmästä.
Tulli ylläpitää koostavaa sovellusta, joka välittää tiedot toimivaltaisten viranomaisten kyselyihin.
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän ilmoitusvelvollisia ovat luottolaitokset, maksulaitokset, sähkörahayhteisöt ja virtuaalivaluutan tarjoajat. Näiden toimijoiden on liityttävä tilirekisteriin tai rakennettava itse oma tiedonhakujärjestelmänsä, josta ne voivat luovuttaa asiakkaidensa pankki- ja maksutilitietoja viranomaisille.
Toimivaltaisia viranomaisia ovat poliisi, rahanpesun selvittelykeskus, Tulli, Rajavartiolaitos, Verohallinto, Ulosottolaitos, Finanssivalvonta, Poliisihallitus, aluehallintovirasto, Patentti- ja rekisterihallitus, Asianajajaliitto, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Ålands lotteriinspektion ja Puolustusvoimat.
Laki pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä (Finlex)
Rahanpesun selvittelykeskuksesta annettu laki
Rahanpesun selvittelykeskuksesta annettu laki määrittelee keskusrikospoliisin yhteyteen sijoitetun rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävät ja antaa tälle niistä huolehtimiseen tarvittavat tiedonsaantioikeudet.
Rahanpesun selvittelykeskuksen tehtäviä ovat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen
-
estäminen
-
paljastaminen
-
selvittäminen
-
tutkintaan saattaminen.
Rahanpesun selvittelykeskus vastaanottaa ja selvittää ilmoitusvelvollisilta saapuvia ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista ja saattaa niitä tarvittaessa esitutkintaan. Tietyissä välttämättömissä tilanteissa se voi myös määrätä epäilyttävän liiketoimen keskeytettäväksi enintään kymmenen arkipäivän ajaksi.
Rahanpesun selvittelykeskus ylläpitää rahanpesurekisteriä, johon tallennetaan tietoja epäilyttäviä liiketoimia koskevista ilmoituksista.
Rahanpesun selvittelykeskukselle turvataan oikeus saada, käyttää ja luovuttaa sellaista tietoa, jonka käsittely on tarpeen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi, vaikka tieto muutoin olisi säädetty salassa pidettäväksi. Rahanpesun selvittelykeskuksen on julkistettava myös tilastotietoa epäilyttävistä liiketoimista sekä rikostutkinnoista.
Lisäksi rahanpesun selvittelykeskus tekee yhteistyötä rahanpesulain valvontaviranomaisten ja ilmoitusvelvollisten kanssa sekä kansainvälistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa muiden maiden vastaavien viranomaisten kanssa.
Laki rahanpesun selvittelykeskuksesta (Finlex)
Laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi (Finlex)
(Finlex)
Rikoslaki
Rikoslaki sisältää säännökset rahanpesurikoksen tunnusmerkistöstä ja erilaisten tekomuotojen kriminalisoinnista. Niillä pyritään estämään rikoksentekijää hyötymästä rikoksella saadusta omaisuudesta.
Rikoslain säännökset palvelevat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen kokonaisuutta siten, että viranomaisilla on valtuudet rangaista rikoksentekijää ja ottaa rikoksella saadut varat pois tekijältä. Tämä tapahtuu tuomitsemalla rikoshyöty valtiolle menetetyksi.
Rahanpesu liittyy usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Kun rikoshyöty otetaan pois, uusien rikosten rahoittamista voidaan estää.
Rikoslaki (Finlex)
EU-direktiivi rahanpesun torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin (EU:n virallinen lehti)
Terrorismivarojen hallinnollinen jäädyttäminen
Suomessa on käytössä varojen hallinnollinen jäädyttämisjärjestelmä. Päätöksen varojen jäädyttämisestä tekee keskusrikospoliisi.
Varojen jäädyttämisen tarkoituksena on estää päätöksen kohdetta – oli tämä sitten henkilö, ryhmä tai yhteisö – käyttämästä varojaan terrorististen tekojen tekemiseen, yritykseen tai valmisteluun.
Varojen siirtäminen, muuntaminen tai luovuttaminen hallinnollisen jäädyttämispäätöksen kohteelle on kriminalisoitu rikoslaissa.
Laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi (Finlex)
Kaupparekisterilaki
Yrityksen tosiasiallisten edunsaajien rekisteröinnistä säädetään kaupparekisterilaissa.
Yhdistyslaki
Yhdistyksen hallituksen jäsenen rekisteröinnistä säädetään yhdistyslaissa.
Uskonnonvapauslaki
Uskonnollisten yhdyskuntien hallituksen jäsenten rekisteröinnistä säädetään uskonnonvapauslaissa.
Säätiölaki
Säätiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten rekisteröinnistä säädetään säätiölaissa.
Yritys- ja yhteisötietolaki
Yritys- ja yhteisötietolaissa säädetään siitä, ketkä ovat vastuussa rekisteri-ilmoituksen tekemisestä.
Yritys- ja yhteisötietolaki (Finlex)
Kansainväliset finanssipakotteet
Pakotesäädöksillä velvoitetaan jäädyttämään tiettyjen henkilöiden ja yhteisöjen varat ja muut taloudelliset resurssit. Nimetyille henkilöille kielletään myös luovuttamasta mitään varoja tai taloudellisia resursseja suoraan tai välillisesti. Varojen jäädytyksestä tai luovutuskiellosta poikkeaminen voi olla mahdollista viranomaisen luvalla.
Vaikka pakotevelvoitteet perustuvat suoraan sovellettavaan EU-lainsäädäntöön, niiden täytäntöönpano on jäsenvaltioiden vastuulla. Kansallinen yleissäädös on niin kutsuttu pakotelaki (laki eräiden Suomelle Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä).
Suomessa ulkoministeriö koordinoi pakotteiden kansallista täytäntöönpanoa ja toimii kansallisena lupaviranomaisena. Ulosottolaitos panee täytäntöön varojen jäädyttämisen Suomessa.
Pakotteet maittain (ulkoministeriö)
Kansainväliset talouspakotteet ja kotimaiset jäädyttämispäätökset (Finanssivalvonta)
EU Sanctions Map (Euroopan komissio)
Konsolidoitu luettelo varojen jäädytyksen kohteena olevista tahoista (Euroopan komissio)
Pakotelaki (Finlex)
EU-lainsäädäntö
EU pyrkii estämään rahoitusjärjestelmän käytön rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen.
Neljäs rahanpesudirektiivi
Direktiivin tavoitteena on estää unionin rahoitusjärjestelmän käyttö rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen sekä suojata unionin rahoitusjärjestelmän vakautta ja uskottavuutta. Unionin tasolla on toteutettu laajoja koordinoituja toimia, jotta rahanpesijät ja terrorismin rahoittajat eivät voisi hyötyä unionin sisämarkkinoiden pääomien vapaasta liikkuvuudesta ja rahoituspalvelujen tarjoamisen vapaudesta.
Neljännen rahanpesudirektiivin tavoitteena on luoda sääntely-ympäristö, jossa yritykset voivat kasvattaa liiketoimintaansa ilman, että sääntelyn noudattamisesta syntyy suhteettoman suuria kustannuksia.
Neljännessä rahanpesudirektiivissä säädetään
-
kokonaisvaltaisesta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiperusteisesta lähestymistavasta
-
asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta
-
tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa koskevista tiedoista
-
ilmoitusvelvollisuuksista
-
toimintaperiaatteista EU:n ulkopuolisten maiden osalta
-
hallinnollisten seuraamusten yhdenmukaistamisesta
-
tietosuojan turvaamisesta
-
rahanpesun selvittelykeskusten yhteistyön lisäämisestä
-
toimivaltuuksien antamisesta Euroopan valvontaviranomaisille.
Direktiivi velvoittaa laatimaan riskiarvioita rahanpesun ja terrorismin rahoittamisesta. Velvoite koskee Euroopan unionin komissiota, jäsenvaltioita, kansallisia valvontaviranomaisia sekä ilmoitusvelvollisia yhteisöjä ja elinkeinonharjoittajia.
Tavoitteena on, että rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen perustuu riskiarvioihin ja kohdentuu tehokkaasti riskialtteimpiin osa-alueisiin. Riskitekijät voivat liittyä tiettyihin asiakkaisiin, maihin tai maantieteellisiin alueisiin, tuotteisiin, palveluihin, liiketoimiin tai jakelukanaviin. Toimijoilla on oltava käytössään niiden omaan toimintaan suhteutetut toimintaperiaatteet, valvontatoimenpiteet ja menettelytavat, joilla vähennetään ja hallitaan tehokkaasti unionin, jäsenvaltion, toimialojen ja ilmoitusvelvollisen tasolla tunnistettuja riskejä.
Direktiivin täytäntöön panemiseksi Suomessa säädettiin vuonna 2017 uusi rahanpesulaki. Lisäksi säädettiin laki rahanpesun selvittelykeskuksesta.
Neljäs rahanpesudirektiivi (EU:n virallinen lehti)
Viides rahanpesudirektiivi
Viidennen rahanpesudirektiivin taustalla ovat erityisesti Eurooppaan suuntautuneet terrori-iskut. Niiden yhteydessä nousi esiin uusia tapoja, joilla terroristiryhmät rahoittavat ja toteuttavat operaatioitaan. Nykyaikaista teknologiaa hyödyntävät rahoituspalvelut haluttiin tuoda unionin lainsäädännön soveltamisalan piiriin.
Jäsenvaltioilla on velvollisuus ottaa käyttöön automatisoituja järjestelmiä, joiden avulla pankki- ja maksutilien haltijoita koskevia tietoja voidaan toimittaa viranomaisille. Rahanpesusääntely ulotetaan virtuaalivaluutan tarjoajiin ja taidekauppiaisiin (kun maksusuoritus on yli 10 000 euroa). Direktiivi tarkentaa ja osin laajentaa myös asiakkaan tuntemista koskevaa menettelyä ja tehostettua tuntemisvelvollisuutta.
Suomi on pannut direktiivin täytäntöön pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetulla lailla, virtuaalivaluutan tarjoajista annetulla lailla ja muutoksilla muun muassa rahanpesulakiin.
Viides rahanpesudirektiivi (EU:n virallinen lehti)
Toinen maksajan tiedot -asetus
Rahanpesua ja terrorismin rahoittamista estävää sääntelyä sisältää myös niin sanottu EU:n toinen maksajan tiedot -asetus.
Asetus perustuu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF, Financial Action Task Force) kansainvälisiin suosituksiin. Tarkoituksena on varmistaa, että koko unionin alueella toimeenpannaan yhtenäisellä tavalla FATFin suositus sähköisistä varainsiirroista.
Asetuksessa säädetään maksajaa ja maksunsaajia koskevista tiedoista, jotka on toimitettava varainsiirtojen mukana valuutasta riippumatta. Asetusta sovelletaan maksukorteilla, sähköisen rahan välineisillä ja matkapuhelimilla toteutettaviin varainsiirtoihin.
Maksajan maksupalveluntarjoajan pitää toimittaa varainsiirron mukana tarkat tiedot maksajasta ja maksunsaajasta, kuten maksunsaajan nimi ja maksunsaajan maksutilin numero. Lisäksi maksupalveluntarjoajan on todennettava annettujen tietojen oikeellisuus.
Maksupalveluntarjoajalla pitää olla käytössään tehokkaat menettelyt, joiden avulla se havaitsee maksajaa tai maksunsaajaa koskevien tietojen puuttumisen tai puutteellisuuden. Puuttuvien tai puutteellisten maksutietojen varalta maksupalveluntarjoajalla on oltava käytössään tehokkaat riskiperusteiset menettelyt, joiden avulla päätetään suoritetaanko, evätäänkö tai keskeytetäänkö varojen siirto.
Toinen maksajan tiedot -asetus (EU:n virallinen lehti)
EU:n rahanpesupaketti ja rahanpesulainsäädännön kansallinen kokonaisuudistus
EU pyrkii niin sanotulla rahanpesupaketilla tehostamaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa. Uudistuksella tehostetaan ja yhtenäistetään sääntelyä ja valvontaa, parannetaan torjunnan koordinointia sekä perustetaan uusi valvonta- ja koordinointiviranomainen.
Rahanpesupaketti koostuu seuraavista säännöksistä:
- asetus uuden EU:n rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen valvontaviranomaisen perustamisesta (AMLA-asetus)
- rahanpesuasetus
- kuudes rahanpesudirektiivi
- maksun tiedot -asetuksen uudelleenlaadinta.
Euroopan komissio antoi samaan aikaan rahanpesupaketin kanssa ehdotuksen rahoitustietodirektiivin muutoksesta. Ehdotus liittyy kuudenteen rahanpesudirektiiviin.
Uudelleenlaadittu maksun tiedot -asetus tuli voimaan vuonna 2023, ja sen soveltaminen alkaa 30. joulukuuta 2024. AMLA-asetuksen, rahanpesuasetuksen ja kuudennen rahanpesudirektiivin odotetaan tulevan voimaan vuonna 2024. Rahanpesuasetuksen ja kuudennen rahanpesudirektiivin sääntelyn soveltamisessa on pääosin kolmen vuoden siirtymäaika. Kuudes rahanpesudirektiivi sisältää kahden vuoden siirtymäajan, kun on kyse tosiasiallista edunsaajaa koskevista tiedoista. AMLA-asetusta sovelletaan pääosin heinäkuun 2025 alusta, mutta osaa artikloista sovelletaan heti asetuksen voimaantulosta lähtien.
Valtiovarainministeriö käynnisti toukokuussa 2024 rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistuksen. Ministeriö valmistelee uuden EU-sääntelyn vuoksi tarvittavat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön.
Rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistus -hanke (vm.fi)
Kryptovaramarkkina-asetus (MiCA)
Kryptovarapalvelujen tarjoamisesta säädetään EU-asetuksella, joka tuli sovellettavaksi osin 30. kesäkuuta 2024 ja täysimääräisesti 30. joulukuuta 2024. Asetus toi oman ja yhdenmukaistetun sääntelykehyksen kryptovarojen markkinoille.
Kryptovarapalvelujen tarjoaminen edellyttää asetuksen mukaan toimilupaa. Se mahdollistaa oikeuden tarjota kryptovarapalvelua rajan yli toiseen Euroopan talousalueen valtioon niin sanotulla EU-passilla. Toimintaa harjoitetaan myös jatkossa viranomaisvalvonnassa, ja asetuksen vastaista toimintaa tulee voida sanktioida.
Rahanpesulakia sovelletaan EU:n kryptovarmarkkina-asetuksessa tarkoitettuihin kryptovarapalvelun tarjoajiin. Kryptovarapalveluita ovat asetuksen mukaan
- säilytyksen tarjoaminen ja hallinnointi asiakkaiden puolesta
- kaupankäyntialustan ylläpito
- vaihto varoihin
- vaihto muihin kryptovaroihin
- toimeksiantojen toteuttaminen asiakkaiden puolesta
- kohdennettu tarjoaminen
- toimeksiantojen vastaanottaminen ja välittäminen asiakkaiden puolesta
- neuvonnan tarjoaminen
- salkunhoidon tarjoaminen
- siirtopalvelujen tarjoaminen asiakkaiden puolesta.
Kryptovaramarkkina-asetus (EUR-Lex)
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän suositukset
Talousjärjestö OECD:n yhteydessä toimii rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä (FATF, Financial Action Task Force). Ryhmä tekee kansainvälistä yhteistyötä estääkseen rahanpesua sekä terrorismin ja joukkotuhoaseiden rahoittamista. FATF kehittää ja antaa suosituksia sekä seuraa niiden täytäntöönpanoa jäsenmaissa vuosittaisilla kyselyillä ja määräajoin tehtävillä maa-arvioinneilla.
Suomi on ollut FATFin jäsen vuodesta 1991. FATF on julkaissut 40 rahanpesun sekä terrorismin ja joukkotuhoaseiden rahoittamisen estämisen suositusta, joita FATFin jäsenvaltiot ovat poliittisesti sitoutuneet noudattamaan. Suositukset uudistettiin kokonaisuudessaan viimeksi vuonna 2012, ja niihin on senkin jälkeen tehty yksittäisiä täsmennyksiä.